Mikä on Kuopion steinerkoulu? Mitä siellä tehdään? Mitä siellä oppii? Ketä siellä opiskelee?

Tämä blogi kertoo meistä; Kuopion steinerkoulun oppilaista, opettajista, vanhemmista ja henkilökunnasta.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kroatissa osa 2.

16.9. Risteily

Kolmannen päivän aamu herätti meidät taas auringolla hellien. Koska päivän ohjelma oli sovittu jo aiemmin, käytiin aamupalaverissa läpi aikatauluja ja pelisääntöjä risteilylle. Kuljimme taas tuttua rinnettä alas ja rannan kautta satamaan, missä nousimme laivaan. Aamupäivä oli hiukan tuulinen ja merellä tuuli tuntui vielä purevammalta kuin vuorten sylissä. Kapteeni esitteli paikkoja, mutta kieli oli pääasiassa paikallista ja parhaiten siitä jäikin mieleen kapteenin alkumatkalla usein toistama tutsepii-tutsepii, joka osoittautui myöhemmin naapurikaupungin nimeksi, joka oli Tucepi. Kapteeni soitti paikallista musiikkia ja lisäksi kappaleet kaikille kansalaisuuksille, joita oli laivalla mukana, joskin meidät suomalaiset, finlandese, niputettiin yhteen englantilaisten, amerikkalaisten ja uusiseelantilaisten kanssa.




Risteily saapui muutaman pysähdyksen ja hintaan sisältyneen lounaan jälkeen Bolin satamaan Bracin saarelle (korjaus siis edellisen päivän kirjoitukseen), missä sijaitsee yksi maailman kymmenestä kauneimmasta rannasta (www.bol-croatia.com). Satamassa oli tarjolla vesitaksikuljetusta uimarannalle ja taksinkuljettaja kertoi, että kyytiin menee noin viisi minuuttia ja kävelemiseen neljäkymmentä minuuttia. Jakaannuimme taas ryhmiin sen mukaan, kuka halusi päästä nopeasti perille ja kuka saada liikuntaa ja kävellä perille. Saaren niemessä, mitä pidetään erityisen kauniina, oli erikoista kasvillisuutta, mitä tutkiskelimme yhdessä. Siellä nimittäin kasvoi havupuita, liekö tuijia, mutta niiden alla ei ollut juuri lainkaan aluskasvillisuutta, vaan täkäläisille hiekkarannoille tyypillistä valkoista pikkukiveä. Mietimme, että onko siellä joskus ollut jotain aluskasvillisuutta ja sitten se on jäänyt puiden varjoon, vai onko siellä kasvanut aina vain niitä pieniä puita.



Maaston tutkimisen, uimisen ja snorklailun jälkeen palasimme laivalla takaisin Makarskaan. Paluumatkalla kapteeni soitti enemmän kansainvälistä musiikkia ja laivan henkilökunta innosti matkustajia tanssimaan yläkannella. Alakannella oli paljon rauhallisempaa ja vaimeasti kuuluvan musiikin tahdissa eniten taisivat tanssia risteilyllä mukana olleet pienet lapset. 


Laivalla ollessa oli tuuli yltynyt siten, että olimme vähän viluissamme, joten päätimme vielä kävellä ranta-alueella. Nuoret keksivät lämmitellä hyppimällä trampoliineilla ja kokeilemalla mekaanista rodeohärkää. Härällä ratsastamisesta syntyikin ystävällismielinen kilpailu, kun suuri osa meistä halusi kokeilla sitä. Kannustimme toisiamme ja huutelimme ohjeita, miten ratsastaja voisi pysyä vielä hetken pidempään kyydissä. Palatessamme huvilalle päivästä uupuneina sovimme, että seuraava päivä olisi lepopäivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti